Kaupoissa merkitään nykyään selkeästi, mistä maasta hedelmät ja kasvikset ovat peräisin, ja yleensä luen alkuperämaamerkinnät monesta muustakin hedelmästä kuin niistä, joita olen itse ostamassa. Ja tietysti on hauska yllätys, jos löytyy tuotteita tutuista maista.

Uuden vuoden alla löysin ghanalaisia ananaksia, mikä ilahdutti kovasti, kun vain hetkeä aikaisemmin olin nähnyt ja herkutellutkin samoja ananaksia Ghanassa. Ghanassa ymmärsin, että ananaksia on useampaakin eri lajia, ja hyvä jälkiruoka-ananas on sellainen vähän pitkänomainen ja vihertävä laji. Ja juuri noita vähän vihertäviä ananaksia olikin täällä Suomessa myynnissä. Ostinkin yhden ja se oli oikein hyvä. Jopa viinin kanssa nautittuna, vaikka yleinen käsitys taitaa olla, että ananas ei sovi yhteen punaviinin kanssa. Harmikseni tuon yhden kerran jälkeen ei ole ghanalaisia ananaksia sattunut eteeni tuossa kaupassa eikä muuallakaan, vaan tarjolla on ollut Chiquitan ananaksia Costa Ricasta.

Tuore löytö ovat eilen eteen sattuneet senegalilaiset kirsikkatomaatit. Niitäkin piti ostaa ja kokeilla, ja oikein hyviä ne ovatkin. Myös reilun kaupan ruusuja näkyi olevan tarjolla, mutta niitä en nyt tarvinnut. Noita kehitysmaiden tuotteita toivoisi kauppoihin paljon enemmän.